Ostakaa hyvä ropootti. Kerätkää koko sarja.

Hanool Robotics

Tis but thy name that is my enemy;
Thou art thyself though, not a Montague.
What’s Montague? it is nor hand, nor foot,
Nor arm, nor face, nor any other part
Belonging to a man. O! be some other name:
What’s in a name? that which we call a rose
By any other name would smell as sweet;
So Romeo would, were he not Romeo call’d,
Retain that dear perfection which he owes
Without that title. Romeo, doff thy name;
And for that name, which is no part of thee,
Take all myself.

William Shakespeare: Romeo ja Julia, 2. näytös, 2. kohtaus.

Yllämme on taas se aika vuodesta kun ilmatila on tupaten täynnä joko katupölyä tai räntää ja sulavien kinosten alta paljastuu superyllätyssektoreita. Miksipä ei ihmiskunta siis kiihdyttäisi taas avioitumistahtiaan.

Raadiossa kuulin jutskattavan, että ensi sunnuntaina, joka on siis 4.4.2004, ollaan monet hääjuhlat järjestämässä, ihan siitä syystä, että saadaan hääpäiväksi jotain “spesiaalia”. Ensimmäinen tilaisuus kuulemma alkaa aamulla klo 04:04:04. Jepjep.. jokohan kesäkuun 6. päivä kahden vuoden päästä on täyteen buukattu. Tiedä sitten miten kirkot ko. päivämäärään suhtautunevat.

Perhanan vitkastelevat pienet japanialaiset kun postin kanssa kuhnailevat.

Sattuipa niin, että ostin viime vuoden syyskuussa Playstation 2:n. Tunnollisesti sitten täytin välittömästi rekisteröintilipukkeen ja pistin sen postiinkin, ihan siinä toivossa, että josko sieltä joku ilmainen demo-levyke putoaisi kuten ykköspleikkarinkin kohdalla. Tänään sitten postilaatikossa kolisi lupaavasti ja sielläpä olikin demo-levy ja kilpailukaavake. Ajattelinpa siinä sitten, että osallistutaan toki kilpailuun. Eihän sitä tiedä vaikka voittaisi krääsää, sillä mikäänhän ei ole niin hauskaa kuin krääsä. Täyttelin lipukkeen ja rupesin tavaamaan sitä vähän tarkemmin. Kävi itselleni ilmi, että kilpailuun osallistuvat kaikki viimeistään 15.3.04 perille ehtineet lippuset ja lappuset. Kivakiva.

ps. nykylukiolaiset ovat lapsellisia.

Pitäisköhän lopettaa opiskelut.. onhan noita osaavia av-kääntäjiä jo ihan liikaakin..

Lainaamme subleffa ‘Kameleontin‘ ansioitunutta suomenkieleiseksi kääntäjää:

Lontooksi:

“Hit me with your best shot, Freud”

ja suomeksi:

“Anna tulla, Fred”

’nuff said.

Pitäis varmaan noihin teleoperaattorein mainosviesteihinkin saada jotain k18-varoituksia..
Soneran kännykkäpelimainos-mms kertoo seuraavaa:

“Viikon uutuuspelinä Scooter Lovers.
Ilmassa on lempeä ja kumin käryä!”

Jokainenhan saa tietysti omassa kotonassaan tehdä melkein mitä tykkää, mutta jotkut asiat vain menevät liian pitkälle.. yyh.

Seuraa John Gardnerin kirjan ‘James Bond ja Barbarossan Mies’ häpeämätöntä pilkkaa:

“Puoli tuntia myöhemmin Bond oli palannut Chelsea’s
King’s Roadin ensimmäisen kerroksen asuntoonsa. Ennen
siistiytymistään hän pakkasi kevyeen lentolaukkuun kai-
ken, mitä arveli tarvitsevansa matkalla Moskovaan tähän
vuodenaikaan. Varusteet olivat pikemminkin tarkoituksen-
mukaisia kuin tyylikkäitä – lämpösukat, alusvaatteet ja
hansikkaat, paksuja poolopaitoja ja päällysvaatteita. Silti
hän muisti ottaa myös muutaman puvun ja useita tavallisia
paitoja. Kuka tiesi missä kaikessa hän joutuisi olemaan
mukana?”

Ja kuka olisikaan osannut arvata, että kevyeen lentolaukkuun saa mahtumaan noin helvetin paljon tavaraa. On se James vaan ihmemies.

Jos joskus saan kiinni lurjuksen joka on kähveltänyt Karkkiautomaatin Karkuteillä cd-levykkeen levylaatikostani, niin tirvasen.

Voi hevosen p*rse, että osaa ottaa päähän lahjakkaat tv-visailujuontajat.

Puhumatta kirsisaloista sun muista, joilla ei ole aavistustakaan kyselemiensä kysymysten oikeista vastauksista tarkoitan tässä pisteessä TV2:n Suuri kupla-visailun juontajaa. Seuraa lainaus:

Kyselijäpaviaani: “Mikä esine? Viiden pisteen vihje: englanniksi se on ‘Light Sabre’ (suomhuom: light=valo ja sabre=sapeli) ?”

Lapset: “Valosapeli!”

Kyselijäpaviaani: “Ei ole, ette saa vastata uudestaan. Kolmen pisteen vihje: Sellainen on Obi-Wan Kenobilla?”

Lapset: “Valomiekka.”

Kyselijäpaviaani: “Oikein.”

Lapset: “Sehän on sama asia, kuin valosapeli.”

Kyselijäpaviaani: “Ei se nyt ole.”

Hienoa. Tyylikästä. V*tuns**tananp*rse.

Säilytetäänköhän Kansainvälisen paino- ja mittatoimiston tiloissa Pariisissa virallista hevosvoimahevosta.

Miten sitä voikaan olla hankalaa löytää sopivaa onnittelukorttia ukille..

Sattui nimittäin niin, että äidin isä täyttää vuosia ja kun en paikan päälle kykene lähetän siis kortin postitse. Tästä sitten seuraa se, että kun jätän kaiken aina melkistä viime tippaan lähden rönyämään kohti kaupunkimme postituslaitosta aikomuksenani hankkia kortti tarkoitusta varten.

Kun vihdoin tundran halki taivallettuani saavutan määränpään on posti sentään auki ja siellä jopa myydään postikortteja (päinvastoin kuin esimerkiksi huoltoasemilla mitään autoin huoltamiseen liittyvää tai välttämättä edes bensaa!), josta seuraakin sitten seuraava probleemi. Vaihtoehtoja on liikaa.

Tajuan sentään suodattaa pois ne kortit joissa vitsaillaan päivänsankarin iästä, mutta siitä huolimatta hyvää korttia on vaikea löytää. Noin neljän tunnin hakemisen jälkeen käteen sattuu kuitenkin kohtuullisen sopivahko kortti ja eikun tiskille korttia ja sen kuljetukseen postitse oikeuttavaa merkkiä lunastamaan (mitäköhän järkeä tuossakin muuten on? ensin ostetaan postilta kortti ja annetaan se sitten takaisin niille ja maksetaan lisää rahaa siitä hatarasta lupauksesta, että lipare aikanaan saavuttaa toivomasi henkilön. huijausta kaikki tyyni, sanon ma).

Sitten pihalle talvipakkaseen miettimään mitä korttiin kirjoitetaan. Tämänhän olisi tietysti voinut tehdä sisälläkin, mutta koskapa sitä mitään fiksusti tekisi.. Kohmeisin sormin ja aivoin raapustetaan paffilappuseen sitten melkein luettavalla käsialalla jotain latteaa tyyliin “hyvää syntymäpäivää ja, tuota, onnea. siis hyvää onnea. toivoo lähettäjä” (miksi postikorttien kirjoittaminen tekee ihmisestä kuin ihmisestä vajaaälyisen? Onko kukaan koskaan esim. lomamatkalta lähettänyt postikorttia jossa olisi lukenut jotain nokkelampaa kuin “sää hyvä. ja ruoka myös.”) ja melkein muistetaan osoitekin kokonaan..

Ei ole helppoa ihmisen elo, kun pienistä asioista itselleen vankilaa rakentaa hän.

No toivottavasti ukki saa kortin hyvissä ajoin ja viettää messevät synttärijuhlat. Eipä tässä sitten muuta kun vielä keksisi, että mitä sitä omalle isälleen synttärilahjaksi hankkii ja millä rahalla..