Hyvähyvä. Vihdoinkin rehellinen uutismedia.

Aiheinamme tänään;
Ehtoollispulla ja Transsubstaatio - Pukki ei ole ainoa kiireinen joulun aikaan.
Eilispäivän Tositv-tähdenlentojen olematon suhteellisuudentaju - Hanna Pakarinen suuttui arvostelusta. AAHHAHHHAA!
Graffiti + muu töhrintä - Taidetta koteihin vai avohoitopotilaiden viimeinen hätähuuto?

Jouluna saa yölläkin syödä, vaikka ehtoollisleipää.
Ehtoollinen on kristillinen sakramenttityyppinen mysteeriseremonia jossa syödään varsin ohuita siivuja kuivaa pullaa (ns. ehtoollisleipä eli öylätti; latinan sanasta ‘oblatum’, “eteen kannettu“.) ja juodaan viintä. Nämä edustavat varsinkin kristinuskossa varsin suositun Jeesus Kristuksen ruumista ja verta. Katolistispainotteiset kristityt uskovat transsubstaatio-oppiin jonka mukaan ko. elintarvikkeet aktuaalisfaktuaalisesti muuttuvat ehtoollisfestivaalin aikana Jeesuksen lihaksi ja vereksi. Katolistit tykkäävät myös tunnustaa pahat tekosensa pienessä kopissa Isä pastoreille ja digaavat Paavia.
Keskimääräinen ehtoollisleipänen painaa 30mg (ei välttämättä oikeasti) ja sen kanssa nautitaan pienehkö määrä keskitäyteläistä punaviintä (ei shiraz.) tai vaihtoehtoisesti kurantti- tai rypälemehua (ns. mattivanhas-malli).

Useiden asiantuntija-arvioiden mukaan myyttinen herra J. Kristus oli mittasuhteiltaan hieman yli 180 senttimetriä pitkä (mitat Torinon käärinliinan pohjalta) ja painoi noin 81 kilogrammaa (on hyvä huomioida, että Kristuksen kotiseuduilla Palestinian maassa hänen elinaikoinaan miehen keskipituus oli hieman yli puolitoista metriä.)

Päivän kysymys kuuluukin siis, että jos kiireisen kotirouvan pitäisi järjestää ehtoollistilaisuus ja keittiön kaapissa olisi enää yksi Jeesus jäljellä, kuinka monta hurskahkoa ystävää, roomalaista ja muuta kylänmiestä uskaltaa kutsua?

Kun jaetaan yhden Jeesuksen arvioitu paino yhden ehtoolisleivän painolla saadaan tulokseksi 2.7 miljoonaa. Näinollen siis voidaan sanoa, että ko. kuvitteellinen kiireinen kotirouva voi huoletta kutsua juhliinsa kaikki Denverin kaupungin asukkaat ja jokaiselle riittää jeesus-keksi.

Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Anglikaanikirkon tilastojen mukaan jo pelkästään Englannissa nautitaan vuosittain pääsiäisen ja joulun aikaan riittävä määrä ehtoollisia, että yhdestä Jeesuksesta ei jää tähteitä kuivamaan ruokakomeron perälle. Ajatelkaapa kuinka monta jeesuksellista Amerikan yhdysvaltojen hurskaista hurskaimmat ehtoollistoimituksissaan vuosittain kuluttavat!

(Laskutoimituksia tehdessä on oletettu, että ehtoollistilanteessa öylätin ja Jeesuksen painot ovat suoraan verrattavissa toisiinsa. Viinin, eli veren, osuus on sekä asioiden yksinkertaistamiseksi, että puhtaasti laiskuuden takia jätetty pois laskuista. Jos kuitenkin oletetaan, että yhden ehtoollisviiniannoksen tilavuus on 15ml (=ruokalusikallinen), on sen paino verenä ~15 grammaa. Kun veren paino lisätään laskuihin riittää yhdestä Jeesuksesta enää hieman alle 5400:n ehtoollisannokseen ja näin rouva Fiktiivi voisi kutsua tilaisuuteen vain vaikkapa kaikki Kuopion työttömät. On myös hyvä huomioida, että tämän mallin mukaan yhden Jeesuksen lihan palanpainikkeeksi tarvittaisiin yli kahdeksankymmentä litraa Jeesuksen verta. Koska yksi Jeesus sisältää keskimäärin 5.6 litraa verta vastaa tämä yli neljäntoista Jeesuksen verimäärää.)

välijälkikirjoitus: Katolinen kirkko on suuressa viisaudessaan sitä mieltä, että aito Ehtoollisleipä®^TM sisältää vehnätyyppistä pullaviljaa eikä täten sovellu keliakiasta kärsiville. Toistaiseksi katolistikot paavinsa keralla ovat poikkeuksetta evänneet keliaattisten katolikkojen anomukset esimerkiksi riisipohjaisten ehtoolliskorvikkeiden nauttimisen hyväksymisestä. Tämä on yllättänyt monet, koska katolinen kirkko tunnetaan maailmalla edistyksellisenä ja melko rentona henkisenä yhteisönä.

Pata kattilaa jei-ne.
Hanna Pakarinen on syvästi ja ehdottoman verisesti loukkaantunut kuultuaan useiden “tunnettujen musiikin ammattilaisten” kritisoitua tämän vuoden idoliarvonnan osallistujia. Hanna muistaa kuitenkin huomauttaa, että hän ei itse samassa tilaisuudessa lavalla ollessaan huomannut teknisiä ongelmia joilla olisi helppo selittää tunar taiteilijakollegoiden surkeat esitykset. Huolet ja murheet näiden lahjakkaiden nuorten ilkeämielisten mustamaalausyritysten kohteeksi joutumisesta voi kuitenkin unhoittaa ja heittää syrjään. “Idols-kapellimestari” Leri Leskinen lupaa puuttua finalistien laulun puhtauteen parantamalla esiintymispaikan lavamonitorointia.

Jaapajaa. Helpompaa olisi varmaan vaan lopettaa mahdollisimman nopeasti koko pelleily ja uskoa kerrasta, että “nihilistishenkinen nöyryytysshow” (Jari Sarasvuota mukaillen) ei ole sen enempää tähtitehdas kuin hyvää viihdettäkään. Iivuli.orgin henkilökunta (siis minä) toivoo toki molemmille finalisteille sekä onnea, että menestystä jatkossakin. Ihan kuten Indx:llekin. Samalla hannapakarinen ja “suomen suosituin miesartisti” Antti Tuisku voisivat jo tehdä tilaa uusille epäonnistujille ja liittyä Gimmelin seuraan heille ikuiseen kadotukseen varatuille paikoille.

Nuorisokulttuurikin on kulttuuria tavallaan.

Töhr Graffiti Kouvolan Tunnelikadun alikulkutunnelissa:

Olipa siellä mm. “Lenin eläköön”-suhrukin. Hyvähyvähyvä.

Olipa kerran tunnepitoisia kaksinkamppailuita joita ihmiset kerääntyivät sankoin joukoin maan kumpaisestakin äärestä seuraamaan karvaisine korvineen ynnä käsineen.

Sitten tuli Idols. KETÄÄN EI KIINNOSTA!

1974 - Rumble in the jungle

Lokakuun 30. vuonna 1974. Muhammed Ali nousi kehään Zairessa (nyk. Kongon demokraattinen tasavalta) George Foremania vastaan aikomuksenaan uusia nyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestaruus toisena nyrkkeilijänä maailmassa (ensimmäinen oli Floyd Patterson, joka mm. voitti keskisarjan olympiakultaa Helsingissä 1952).
Ennakkosuosikki Foremanin parhaista yrityksistä huolimatta Alin tekniikka oli pettämätön. Hän tanssitti vastustajansa väsyksiin ja antoi lopullisen armoniskun 8. erässä saavuttaen näin toisen raskaansarjan maailmanmestaruutensa. Ottelun jälkeen Alin taustajoukkoja syytettiin kehäköysien löysäämisestä näin edesauttaen Alin voittoon johtanutta Rope-a-Dope-tyyliä, mutta monet uskovat, että Ali olisi voittanut joka tapauksessa, koska Foremanin iskuilla ei ollut suurta vaikutusta edes kulmissa jossa köydet eivät olleet Alin tukena.

1975 - Thrilla in Manila

Alle vuosi Zairen ottelun jälkeen Ali kohtasi Joe Frazierin Filippiineillä. Ennen Manilan jännitysnäytelmää Ali ja Frazier olivat kohdanneet kehässä jo kahdesti. Vuoden 1971 mestaruusottelussa Frazier oli voittanut Alin 15. erässä säilyttäen mestaruutensa, kun taas vuoden 1973 uusintaottelussa Ali oli vienyt voiton 12. erässä. Miehet taistelivat 14 raivoisaa erää ennen kuin Frazierin valmentaja Eddie Futch keskeytti ottelun Alin näin voittaessa teknisellä tyrmäyksellä.

Yleisesti vuosisadan otteluna pidetty taisto jätti pysyvät jäljet molempiin ottelijoihin eikä heistä kumpikaan ollut sen jälkeen entisensä. Frazier lopetti ottelemisen vain vuotta myöhemmin ja vaikka Ali tulisi voittamaan raskaansarjan maailmanmestaruuden ennätyksellisesti vielä kolmannen kerran, oli hän parhaat ottelunsa jo käynyt. Muhammed Ali lopetti menestyksekkään uransa (56 voittoa, joista 37 tyrmäystä ja viisi häviötä) vuonna 1981. Vuotta myöhemmin hänellä diagnosoitiin Parkinsonin tauti.

2005 - poptähtiarpajaiset helvetistä, Kaksintaistelu

Vain 30 vuotta myöhemmin hieman toisenlaiseen kehään nousevat geneerinen poptähtikokelas A ja geneerinen poptähtikokelas B useiden muiden geneeristen poptähtikokelaiden joukosta. Ohjelman tuottajilla on diagnosoitu ahneus ja peniskateus. Katsojilla dementia tai muu aivomätä.

Hävetkää edes.

ps. tuon iltalehden lööpin alanurkasta saa sen käsityksen, että ko. sählyjoukkue joutui sairaalaan koska heidän kimppuunsa syöksi Jason Voorhees tai Teksaksen moottorisahamurhaaja ainakin.

Nauttiessani itsenäisyydestäni italialaisen ruoan ja australialaisen punaviinin ohella mieleeni palasi lööppi viime viikolta.

“Hanna (Pakarinen) on Linnan Tuhkimo” tjsp.

Niin, tuota. Sikäli kun muistan oikein Tuhkimo oli köyhä ja merkityksetöin piikatyttö joka valepuvun turvin ujuttautui kuninkaallisiin tanssiaisiin. Aika osuva vertaus.

Muita linnauutisia:
Iltasanomien äänestyksessä kansa valitsi Päivi Räsäsen puettavaksi (en todellakaan tiedä, älkää edes kysykö.) pukuvaihtoehdoista sen vaaleamman. Todella yllättävää, että Räsäsestä piittaavat suosivat valkeaa..

Joskus alatyylinen påliittinen satiriikka on vähän liiankin helppoa. Onko kenellekään yllätys, että Päivi Räsäsen puoluetoveri ja presidenttiehdokas Kalliksen Bjarne “on rakentanut presidentinvaalikampanjansa kolmen K-kirjaimen varaan”. Tarkkaan harkiten, arvannen.

Joulukuu tuli tykö ja sehän meinaa, että X-Entertainmentin joulukalenteri on taas auki. Sinne heti kaikki nyt. Sisältää Legoja, Playmobileja ja mitä todennäköisemmin Mare Winninghamin

“Your sticks and stones cannot penetrate my fine quality helmet.”

ps. tarkistakaa myös joulumainoskalenteri samaisessa osoitteessa.