subteeveellä on kuulemani mukaan alkamassa joku ihan mahottoman hauska ja merkittävä uusi kotomainen ohjelmistotuotanto.

Tämän ruusun ohjelmistokartaston piikkipensaikossa hauskuus perustuu ilmeisesti siihen, että ko. ohjelmassa kielitaidoton vajaaälykkö haastattelee suomalaisia “julkkiksia”. Hassu juttu sinänsä, minä kun luulin, että se sessions on tullut telkkarista jo monta vuotta..

Se siitä ja niin edespäin..

Tein tovi sitten nykypäivänä varsin harvinaisen hankinnan; ostin muutaman cd-äänitteen sen sijaan, että olisin ihan kylmästi vaan merirosvonnut ne netistä. Täytyy kyllä sanoa, että ihan tyytyväinen olen hankintoihini. CDON.comista sain halvennuksesta tilattua hyvään hintaan Weezerin ensimmäisen ja kolmannen levyn (se toinen minulla jo olikin ja pitänee se neljäskin ostaa.. ja ehkä kesällä sitten weezer-dvd ja spesiaalipainos siitä ekasta levystä ja…) ja kolme Clashin levyä. Oi sitä ilon päivää kun avasin ensikertaa Weezerin viheriäisen albuumin kannet ja sen sisältä putosi karvaisten kourieni ulottuville kaunis weezer-tarra (And there was much rejoycing.).

Oli siinämäärin positiivinen kokemus tämä, että saatan mahdollisuuksien salliessa ostaa toistekin levyjä :D

“mä oon kaikist aidoin, muut on ihan wäkkejä,
jos mä oon sade rankka te ootte hämähäkkejä”
– sere+kontrasti: iskulauseita