Luovun mutten luovuta
Alkuvuodesta monella on tapana karsia, ainakin hetkellisesti, ylenmääräistä hedonismiaan. Joku ottaa pesäeron alkoholista, toinen tupakista ja kolmas epäterveestä ruoasta. Omalla kohdallani tällainen ei tietysti tule kuuloonkaan. Ensinnäkin elämäntapani ovat jo ennestään terveet kuin strutsin (pärsk), toisekseen en koe olevani luovuttaja (heti ginitonic) ja kolmanneksi perin pedestriaani eksentrisyyteni manifestoituu lähinnä vierasperäisten sanojen väärinkäyttönä ja virtuaalipätemisenä. Tämän vuoksi olenkin päätynyt luopumaan kolmesta enimmäkseen kuvitteellisesta instituutiosta. Ensimmäisestä ei sen enempää, koska aiheesta saarnaaminen olisi sanalla sanoen tekopyhää ja toisesta pyrin kynäilemään parin viikon sisällä laajemmalti. Mainittakoon vain, että eräällä partaterien valmistajalla on laskelmieni mukaan enää 599 999 999 asiakasta. Kolmantena ja ehdottomasti vähäisimpänä luovuin Myspace-verkkoyhteisöstä. Miksi, oi miksi, kyseisen vänkkyrän oli pakko jatkuvasti (toim. huom: ehkä kerran kuussa) lähetellä minulle viestejä jonkun minulle tuntemattoman humppaorkesterin keikoista tai olemattomien ystävieni syntymäpäivistä. Minulla on hädintuskin ystäviä oikeassa elämässä, saati sitten virtuaali! Ja jos vaikka joskus olisikin, riittänee Facebook kuvitteelliseen väestönlaskuun varsin mainiosti. Vaikka olikin perin hienoa olla suosikkiorkesterieni henkilökohtainen ystävä, Facebookissa voin sentään halutessani liittyä Tauno “Tauski” Peltosen tukijoukkoihin. Myspace voi vain unelmoida samankaltaisesta tiedostavasta solidaarisuudesta!
P.s. On mahdollista, joskaan ei todennäköistä, että aloittaessani tätä tavanomaisen pikkusieluista tilitystä minulla oli mielessäni joku kantava ajatus tahi vastaava pohjavire. Lienee kaikille selvää, että se hävisi varsin vikkelästi. Voi voi.
P.p.s. Joitakin vuosia sitten siirsin iivuli.orgin Greymatter-pohjalta Wordpressiin. Kuvitelmissani oli, että Wordpress olisi nopeampi ja huolettomampi käyttää ja tämä omalta osaltaan lisäisi yleistä aktiivisuuttani konekynäilyn suhteen. Hetiluulin jne. Samaa tahtia kuin perusletargisuuteni lisääntyy, muuttuu WP:n käyttö versio versiolta kankeammaksi. Kovin kaukana ei ole se päivä kun Wordpress päätyy em. listani neloseksi. Paskan möivät. Vaikkakin ilman veloitusta. Että jotain positiivista.
No related posts
Vudge said,
tammikuu 27, 2009 @ 18:28
Naamakirja plus yksi. ystävä. <3 Aina ja ainavaan! Ettäs tiiät.
harhis said,
tammikuu 27, 2009 @ 21:38
mäpäs teinkin päinvastaiset aikaisemmin. Poistuin siis Facebookista, mutta jätin MySpaceen profiilin. Miksikö? No siksi, että kestän kyllä MySpacesta tulevat pari viestiä silloin tällöin, mutta en niitä v*tun “joku haastaa sinut johonkin perseeseen” ja “mikko mulkku on tehnyt v*ttu pipareita koko päivän” tai “pekka perse on liittynyt ryhmään “lopetetaan kaikki paha maailmasta niinku liittymällä tälläseen saatanan virtuaaliyhteisöön”" juttuja. MySpacessa tosin olenkin keskittynyt lähinnä uuteen musiikkiin ja artisteihin tutustumiseen, en niinkään “ystävien” etsimiseen. Facebookissa tämä ei ole mahdollista, vaikkakin, kuten itsekin kerroit, voin liittyä jonkun fanijoukkoihin ja sehän se vasta onkin ihanaa.
En nyt sinänsä kritisoi Facebookia, onhan siinä sinänsä puolensa. Varsinkin siksi, että koska niin suuri osa ihmisistä on sen jostakin syystä löytänyt, ajaa se alkuperäisen ideansa ihan hyvin. En tosin sitä ymmärrä sen suosiota siltä pohjalta, että mielestäni sen käyttöliittymä on kamala (tosin en tiedä onko MySpace sen kummempi). Ehkäpä asiaan liittyvä suuri uutisointi on tehnyt tehtävänsä.
Niin ja hei – mä olen sun ystävä IRL ja niinku virtuaalisesti kanssa. Olen niinku lottovoitto sulle:)
ps. en muuten ole varma, mutta eikös MySpacessa voi kieltää sähköpostien lähetykset? En nyt muista, mutta joskus näin muistelen nähneeni.
Karri said,
tammikuu 27, 2009 @ 22:18
On kai muntilalla omat positiiviset puolensakin, mutta nyt vain paloi viimeistään hermo, kun sain hälytyksen jonkun lähestyvistä syntymäpäivistä. Tarkistettuani tilanteen palvelusta itsestään sain selville ettei kenelläkään ystävälläni ollutkaan syntymäpäiviä. Myspace siis lähetti roskapostia ihan oma-aloitteisesti kun en ilmeisesti vieraillut tarpeeksi usein. Tämä siitäkin huolimatta, että olin tietääkseni jo aiemmin kieltänyt kaikenmaailman pupun suoltamisen s-postiini. Ei uskonut Tom hyvällä, joten siitäns sai. Facebook on kyllä parhaimmillaan ihan yhtä ärsyttävä viestiensä suhteen, mutta toistaiseksi yritän kestää myspacea sujuvamman viestintäpotentiaalin suhteen. Se on vaan niin pirun kätevää kun niille oikeillekaan kavereille ei tarvitse puhua enää oikeasti.
MySpacen etuihin lukeutuu ehdottomasti musiikkitirkistelyn helppous, mutta sen voi onneksi hoitaa ilman rekisteröitymistäkin. Ja jos puhutaan käyttöliittymistä niin minusta MS onnistuu olemaan jotakuinkin kahdeksan tuhatta kertaa raivostuttavampi käyttää. Varsinkin kun siellä yritetään mahdollisimman uskollisesti emuloida FB:n idiosynkratiaa ja turhia sovellukkeita. Mutta jokaiselle omansa jne. Ehkä jollekin MySpacella on jotain annettavaa, minulle ei.
(Ja totuuden nimissä koko MySpace toimi tässä lähinnä eräänlaisena utilitaristisena välineenä mahdollistaen symmetrian premissin kahden kolmikon välillä. Ja kuten kaikki tiedämme, utilitarismia on usein pidetty hedonistisena. Tukehtukaa metatekstuaalisuuteen filosofian opiskelijat!)
harhis said,
helmikuu 13, 2009 @ 12:10
täytyy sen verran kommentoida vielä, että olet kyllä oikeassa tuon MySpacen käyttöliittymän suhteen sinänsä, että kyllä siinä osaltaan mennään hyvin ihmeellisiä reittejä kun esim. ulkoasua yrittää päivittää.
Mutta, olen oikeastaan nyt vasta löytänyt tuon koko MySpacen hienouden kun sitä enemmän on käyttänyt. Mä tosin näen sen enemmän Mikseri.netin kaltaisena musiikkiyhteisönä kuin Facebookin tapaisena kaverikeskuksena – vaikka lienee se sitäkin yrittää olla. En kuitenkaan näe tarvetta itse seurata “kavereiden” elämää netin palvelun kautta – saati kertoa itsestäni jotain muuta kuin musiikkiin liittyvää.
Noista sovelluksista kun oli puhe, niin en kyllä itsekään niitä ymmärrä. Ainoastaan video -sovellukset ovat ihan hienoja jos olisi esimerkiksi musiikkivideo, jota haluaa näyttää artistisivullaan. Toisaalta se onkin sitten ainut, josta olen nähnyt mitään ihmeellistä hyötyä. En kuitenkaan kritisoi MySpacea siitä siksi, että Facebookin sovellukset ärsyttävät aivan yhtä paljon, oikeastaan enemmänkin kun se tyrkyttää niiden asennusta joka välissä.
Mutta nää on näitä tiedäks mielipidejuttuja, joista ei (muka) voi väitellä. Totuus on kuitenkin se, että sä oot väärässä ja mä oikeassa.
ps. ÄLÄ SUUTU, ollaa kavereit. Mennää Dubliniin. Vietetään aikaa yhdessä, niin saadaan erimielisyydet unohdettua. Siel on parisänkykin:)
Karri said,
helmikuu 13, 2009 @ 12:39
Ehkäpä myyspaasse tosiaan toimii paremmin youtube/mikseri-tyyppisenä mediamarkettina kuin kaverikollektiivina. Facebookissa viestiminen on minusta simppelimpää ja osallistuminen suurelta osin vapaaehtoista. Tietysti merkitystä on silläkin, mitä palvelua ne omat ystävät, oli ne oikeita tai kuvitteellisia, käyttävät. Siinä olet kyllä oikeassa, että facebookin sovellukset ovat myös perin ärsyttäviä. Semi-avoin (se onko eikö?) kehitysympäristö houkuttelee kaikki humpuukimaakarit luomaan “sisältöä” ja voilà – miljuuna sovellusta jotka pitää asentaa kun kavereillakin on. Tietysti kun kupru kasvaa liian isoksi, “siistit tyypit” siirtyy johonkin coolimpaan mikä on muka vähemmän valtavirtaa. Twitter lienee vielä viikon verran se “seuraava juttu”, mutta se on varmaan turhan yksinkertainen ja vailla bisnismallia korvaamaan internetin kansainyhteisöjä.
Loppupelissä koko homma on yks se ja sama. Kyseessä on kaksi eri palvelua, jotka täyttävät eri tarpeita. Näistä toiselle minulla on vähän käyttöä ja toiselle vielä vähemmän. Ja sinä olet väärässä. Ja minä otan Dubliniin makuupussin. Saatte nukkua Samin kanssa sylikkäin.