Kauan eläköön holhousmentaliteetti. Siis ihan mielettömän pitkään.

Niinsanottu dokumentti ‘Supersize Me’ yrittää kovasti herättää keskustelua mitä nyt kohulla rahastamiseltaan ehtii ja kaipa tuo tekijälleen jo kilotolkulla kyhnää onkin taskunpohjalle haalinut.

Se minua tässä vaan ihmetyttää, että missä vaiheessa meistä (=ihmiskunnasta) tuli oikeasti niin helvetin tyhmää, että meille pitää tehdä elokuvia siitä miten pikaruoka on epäterveellistä.
Samaa typeryyden tasoa lähestyvät tupakka-askien varoitukset (”Tupakka Tappaa.”, “Tupakointi On Epäterveellistä. Älä Aloita.”, …) ja Televisio-ohjelmien ikäsuositukset (”Ohjelma saattaa sisältää voimakkaita kohtauksia, jotka voivat järkyttää ties vaikka v*ttu ketä.)

Onhan holhottuna toki turvallista elää kuin pumpulissa killuen, mutta eikö olisi oikein, että edes jostain omasta puuhastansa saisi vastuun kantaa kukin harteillansa kuni antiikin Kreikan Atlas rakasta maapalloamme. Jos ei minun ole ongelmallista myöntää, että vaikeuteni tavoittaa “ihannepainoani” ei johdu siitä tosiseikasta, että hampurilaisravintoloissa myydään hampurilaisia, ei muillakaan pitäisi ongelmaa olla.

Sovitaanko, että jatkossa päätetään olla menemättä mäkkiin jos vatsanahan kireys tuntuu olevan siitä kiinni, tai valvotaan nuorehkon jälkikasvumme (jos sitä sattuu olemaan) tv-katselutottumuksia muutenkin kuin kelloa katsomalla. Muistakaa hyvät ystävät, että (ihan ihkaoman) järjen käyttö on sallittua ja joskus jopa suotavaa.

(Kaikki yhteen ääneen: No Ei Sovita!)