Blogeihinhan on kauhean kiva lisätä kaikkea turhaa painolastia kun ei ole mitään sanottavaakaan. Jos ajatellaan nettisivua sisältönsä graafisena liittymänä, voitaneen näitä turhuuksia anglosentriskansainväliseen nykytyyliin kutsua widgeteiksi (Tämän halusinkin tietää™: “Widget” on myös se typpeä sisältävä pingispalloviritys mm. Guinness-tölkissä.).

Sivuilleen saa automaagisesti istutettua vaikkapa kuvia (ns. “photoblogging“, esim. flickr. Ja kyllä, myönnän syyllistyneeni.), viimeksi kuunnellut kappaleet (Last.fm. Tiedetään, käytän tätäkin), hupaisia videopätkiä (Youtube. Kerää koko sarja!) ja tuhannen miljoonaa muuta hyödytöntä palvelua jotka lähinnä vain hidastavat uhreikseen joutuneiden inter Netti-journalistien päiväkirjojen latautumista. Ja mikäpä hänessä, onhan melko todennäköistä, ettei niiden sivujen sisältökään ole sen kiinnostavampaa kuin virtuaalireportterin musiikkimieltymykset, epäonnistuneet valokuvat tai huumorintaju.

Yksi villitys joka ei väkisinkään tahdo minulle aueta on ClockLink.com. Jos vaikka maailmasta löytyisikin joku toinen pösilö jota kiinnostaa tietää, että olet kuunnellut Hit me baby one more time-kappaleen toistatuhatta kertaa viimeisen viikon sisällä, niin mitä h*lvettiä sen kellon näkyminen siellä sinun sivullasi helpottaa kenenkään elämää? Seuraavan kerran kun päivität blogiasi ja mieleesi ui ajatus sen tosi suositun kelloanimaation lisäämisestä sinne sivupalkkiin katso ensin ympärillesi. Varovainen arvioni on, että jos satut olemaan asuinhuoneistossa lähietäisyydellä on näkyvissä ainakin puolenkymmentä kelloa; tietokoneen näyttöruudussa, kännykässäsi, keittiön seinällä, mikroaaltouunin näytössä, videoissa ja mahdollisesti jopa ranteessasi.
Jokaisella suomalaisella on keskimäärin 1,2 rannekelloa, jokaisella italialaisella yhdeksän.
Mieti nyt uudestaan. Onko ihan pakko?

ps. Pitäkää kellonne.